Kaipaatko isompaa kuvaa, johon oman arkisen puurtamisen ihmisarvoisen maailman puolesta voisi liittää? Entä jos lähiluonnossa retkeilevät mielenterveyskuntoutujat ja hävikkiruokaan perustuvaa yhteisruokailua pyörittävät vapaaehtoiset ovatkin yhteiskunnallisen murroksen edelläkävijöitä, joista kaikkien tulisi ottaa mallia? Tässä koulutuksessa perehdymme kokonaisvaltaiseen kestävyyden donitsimalliin ja kokeilemme työpajatyyppisesti, millaisia uusia ja innostavia näkökulmia sen soveltamisesta diakoniatyöhön avautuu.
| Aihe | Sisältö |
|---|---|
| Tehtäväalue: | Diakonia ja yhteiskunta, Kansainvälisyys, monikulttuurisuus ja lähetys, Kestävä kehitys ja ympäristö |
| Lisätietoja: | Tässä koulutuksessa pohdimme ja kokeilemme, miten englantilaisen ekonomistin ja pitkän linjan kehitystyöntekijän Kate Raworthin 2010-luvulla kehittämää kestävyyden donitsimallia voisi soveltaa käytännön diakoniatyön viitekehyksenä. Millaisia voimaannuttavia oivalluksia, identiteetin uudelleen jäsennyksiä ja viestinnällisiä mahdollisuuksia siitä voisi seurata niin yksittäiselle työntekijälle ja työyhteisölle kuin vapaaehtoiselle, diakoniatyön asiakkaalle tai seurakuntalaisellekin? Koulutus muokataan tilaajan tarpeiden ja toiveiden mukaiseksi. Suppeimmillaan koulutus voidaan toteuttaa yhtenä puolen päivän (3-4 h) johdantoluentona ja työpajana vaikkapa tiimin kehittämispäivän yhteydessä. Laajempi yhteisen kokeilemisen ja kehittämisen prosessi voi sisältää yhteisen aloitusluennon ja työskentelyn (kasvokkain tai verkossa), kokeilu- ja kehittämisjakson sisältäen mahdollisia tukitapaamisia verkossa sekä päätöstapaamisen, jossa kokeiluissa opittua jaetaan ja tehdään johtopäätöksiä jatkoon. Koulutus suositellaan toteutettavaksi koko tiimille yhteisesti (työala, alue, seurakunta, yhtymä, rovastikunta).
Taustatietoa donitsimallista Englantilaisen taloustieteilijän ja pitkän linjan kehitysyhteistyöntekijän Kate Raworthin kehittämä kestävyyden donitsitalousmalli (Doughnut Economics) on saanut viime vuosina kansainvälisesti paljon julkisuutta. Esimerkiksi Amsterdamin kaupunki soveltaa sitä jo talous- ja toimintasuunnittelun ja päätöksenteon viitekehyksenä, samoin monet kansainväliset yritykset. Suomessa valtioneuvoston alainen Suomen kestävän kehityksen toimikunta määrittelee kestävän kehityksen suuntaviivat nykyisin donitsimallin avulla. Jyväskylän yliopiston ja Sitran rahoittama Suomen donitsitaloushanke tuotti 2021-2022 donitsitalousmallin pohjalta työkaluja kuntien talouden ja toiminnan suunnittelun, päätöksenteon ja johtamisen tueksi. Raworthin pääteos on käännetty myös suomeksi: Donitsitaloustiede. Seitsemän tapaa ajatella kuin 2000-luvun taloustieteilijä. Suom. Juha Pietiläinen. Terra Cognita 2018. Donitsimallin perusidea on yksinkertainen: saada kestävyyden ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus samaan helposti hahmottuvaan kuvaan tavalla, joka vastaa nykyistä tieteellistä tietoa planeettamme tilasta ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Donitsin ulkokehä, ekologinen katto muodostuu planeettamme ekologisen kantokyvyn rajoista kriittisine mittareineen (mm. ilmastonmuutos ja luontokato). Sisäkehä, eli sosiaalinen perusta taas tarkoittaa hyvän inhimillisen elämän perusedellytyksiä, kuten ruoka, vesi, asunto, koulutus, työ jne. Ihmiskunnan oikeudenmukainen ja turvallinen elämä on mahdollista vain näiden kahden reunaehdon välisellä alueella. Haasteena on, että nykyiset vallitsevat talouden pelisäännöt ja niiden taustalla oleva talouspolitiikka ja taloustieteellinen ajattelu (mm. BKT-kasvu itsearvona ja tärkeimpänä päämääränä) ei auta ihmiskuntaa pääsemään donitsin taikinaosan turvalliseen ja oikeudenmukaiseen tilaan vaan päinvastoin toisaalta ajaa ihmiskuntaa planeetan ekologisten rajojen yli, toisaalta jättää suuren osan ihmisistä hyvän inhimillisen elämän edellytysten ulkopuolelle, sosiaalisen perustan alapuolelle. Uudelleen ajateltuna ja muotoiltuna taloudellinen toiminta on kuitenkin vahva ja vaikuttava väline, joka voi auttaa ihmiskuntaa pääsemään donitsin turvalliseen ja oikeudenmukaiseen tilaan (esim. osallisuus-, kierto- ja jakamistalous, regeneratiiviset toimintatavat jne.), sekä globaalisti että lokaalisti. Donitsimalli auttaa sekä jäsentämään samaan kuvaan ja sanoittamaan entistä vahvemmin siitä, mitä seurakunnissa, järjestöissä ja diakoniatyössä tehdään jo nyt, toteutetaan donitsimallia käytännössä että näkemään oman toiminnan merkityksen osana isompaa globaalia kuvaa, mikä voi olla esim. Työn merkityksellisyyden kokemuksen ja työssä jaksamisen kannalta hyvin merkittävää. |
| Tiedustelut kustannuksista: | Kestävän kehityksen kouluttaja Jari Visto, STEP-opintokeskus. jari.visto@step.fi, +358 40 618 4290 |
| Tiedustelut sisältö: | Kestävän kehityksen kouluttaja Jari Visto, STEP-opintokeskus. jari.visto@step.fi, +358 40 618 4290 |
| Linkki kotisivulle: | https://step.fi/ |
| Toteuttaja: | STEP-opintokeskus |
